Heräsin klo 5.50, kymmenen minuttia ennen hoitajan tuloa. Päivä alkoi suihkulla, aamutoimilla ja leikkausvaatteiden pukemisella. Ensin selästä avoin leikkauspaita, sitten tukisukat. Kipulääkkeeksi kaksi Panadolia. Diapam päättettiin ottaa vasta sitten kun ei enää ole tarvetta käydä vessassa, eli viimeistään klo 7.30.
Minut vietiin sängyssä leikkaussaliin n. klo 8, jossa minut otti vastaan ystävällinen leikkaushenkilökunta avustajineen. Siirryin omasta sängystäni leikkauspöydälle omin jaloin. Diapamin vaikutus oli toki huomattavissa. Seuraavana vuorossa olivat kanyylien laitto molempiin kämmeniin sekä epiduraalipuudutus. Puudutus ei ollut niin kivulias kuin mitä olen muiden tällaisen leikkauksen kokeneiden kertoneen. Sääriin laitettiin veritulppaa estävät hierovat "sukat". Sitten nukutusaineet kehoon ja leikkaus voisi alkaa.
Ensimmäinen muistikuva heräämöstä oli kysymykseni leikkauksen onnistumisesta. Kaikki oli kuulema hyvin. Olin ollut siellä jo tunnin verran, kello oli n. 15.30, joten leikkaus oli kestänyt n. viisi ja puoli tuntia. Minulta kysyttiin kivun tuntemuksista asteikolla 0-5. Vastasin 2, vasemalla puolella leikkausaluetta. Puudutusta säädettiin niin, etten enää tuntenut kipua. Samalla testattiin missä kohdin oli tuntoa alavartalossa. Oikea jalka ja leikkausalue olivat tunnottomat. Pystyin kuitenkin liikuttamaan vasenta jalkaa sekä molempia jalkateriä. Olin edelleen todella pöpperössä.
Osastolle päästyäni n. klo 16.30 kysyin lupaa saada puhelimeni, että pääsisin laittamaan "Kaikki hyvin" -viestit rakkaalleni sekä isosiskolleni. Puhuminen oli vaikeaa. Leikkauksen aikana suussani on ollut kaikennäköisiä letkuja, ne aihettavat kurkun ärtymistä. Ja tietenkin jatkuva suun kuivuminen vaikeutti puhumista. Sain ottaa vettä vain suun kostuttamiseen, en juomiseen. Näin vältettäisiin mahdollinen pahoinvointi. Olin edelleen varsin pöpperöinen, mutta onnellinen ja väsynyt. Alkuilta menikin sitten nukkuessa. Onneksi pystyin illalla vaihtamaan muutaman sanan rakkaani kanssa puhelimessa. Se antoi voimia. 💓
Kaikki sujui paremmin kuin osasin odottaa. Minua katsomassa käyneet hoitajat kommentoivat leikkausalueen vuotojen vähyyttä, siisteyttä ja hyvännäköisyyttä. Eikä minulla ole ollut minkäänlaisia kipuja tai epämiellyttävää oloa. Päällimmäinen tunne on onnellisuus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti