– 4

Ostin eilen apteekista leikkauksen jälkeistä hoitoa varten Lactasyd-pesunestettä, iho-öljyä sekä tehdaspuhtaita 10x10 taitoksia. Nämä tuotteet on mainittu Töölön antamissa monisteissa. Käsipeili minulla jo onkin, enää puuttuu rengastyyny. Sen saan hankittua Helsingistä. Töölön sairaalan lähellä on kauppa, josta sen voi ostaa.

Tänään siivosin. Menen lauantaina Helsinkiin ja jään sinne viikonlopuksi, joten menen sieltä Töölöön maanantaiaamuna. On mukava kun on siistiä palatessani leikkauksen jälkeen kotiin.

Pakkasessa on jo reilusti ruokaa ja tänään teen vielä lisää, joten voin sitten kotiin palattuani keskittyä toipumiseen ja itsestäni huolehtimiseen.

Moni on kysynyt, miltä minusta tuntuu mennä leikkaukseen, jännittääkö tai pelottaako. Minua ei pelota, vaikka tiedän, että riskitöntä leikkausta ei ole olemassakaan. Luotan Töölön kirurgien ammattitaitoon. Ja jos jotain tapahtuu, se on sitten sen ajan murhe. En murehdi asioita etukäteen. Tottakai minua jännittää, mutta se on sellaista positiivista odottamisen jännitystä. Niin kuin lapsena jännitetään joulun tulemista. Lasketaan päiviä ja aprikoidaan lahjojen sisältöjä. Oloni on rauhallinen, onhan tämä viimeinen etappi matkalla Juliaksi. Olen halunnut tätä siitä lähtien kun minulle selvisi, että kehoa voi korjata (isäni veljen 50-vuotissynttäreillä 70 -luvun alussa kts. ensimmäinen blogipostaus). Kyse ei ole muuttamisesta, on kyse korjaamisesta.