Pohdintoja minuudesta (heinäkuun kuulumiset)

Oli hienoa saada ystävältä ruusu!

Pahoittelen tämän tekstin sisällön sekavuutta ja epäjohdonmukaisuutta. Olen juuri palaamassa amerikkalaisen ystäväni kanssa vietetyltä lähes kolmeviikkoiselta lomalta Italiasta. Istun Rooman lentokentällä ja odotan omaa lentoani. Ystäväni lento lähti aikaisin aamulla kohti New Yorkia, omani lähtee vasta illalla kohti Helsinkiä.

Yritän purkaa tuntemuksiani, vaikka juuri nyt se ei ole kovinkaan helppoa. Onnistuneen loman jälkeen on tyhjä olo, tunteet nousevat väkisin pintaan. Keväällä alkanut ystävyytemme syveni ja lujittui merkittävästi.

Tiedän mikä sisimmässäni olen, miten sen näyttäisin muille? Ajoittain olen ollut ulkoisesti hyvinkin naisellinen, vaatteet, meikki, korut, ääni ja käytös. Kun minuus on ollut piilotettuna lähes koko elämän ajan, se vapautuessaan yrittää todistaa olemassaoloansa voimakkaammin kuin ehkä on tarpeen. Tapahtuu ylilyöntejä.

Olen saanut olla heinäkuussa oma itseni, pukeuta mieleni mukaan, olen jopa viettänyt italialaista rantaelämää bikineissä. Jotenkin minusta tuntuu kuitenkin, etteivät ulkoiset seikat tee minusta sitä mitä olen. Naiseus, mitä tavoittelen ei ehkä sittenkään ole vaatteissa, meikeissä eikä koruissa. Kun katson peiliin tai minusta otettuja valokuvia en pidä näkemästäni.

Miten sitten teen itseni tiettäväksi? Voinko olla nainen, jos se ei näy ulospäin? Miten löydän olemisen taspainon? Voinko sittenkään olla ima itseni, joudunko kenties olemaan kulttuurin kuvajainen?

Oli lohdullista saada olemisen kunnioitusta ystävältäni. Hän hyväksyy ja haluaa minut juuri tällaisena kuin olen. Epätäydellisenä, miehekkäänä naisena tai naisellisena miehenä, minuna.

No hemmetti (perkele)

Vaikka olen epiloinut kasvojen karvoja säännöllisesti ja poistanut mustia karvoja pinseteillä, jostain tulee lisää karvaa niin maan mahottomasti. Aivan kuin en olisi käynyt laserepilaatiossa ollenkaan. Johtuneeko välimerellisestä D-vitamiinin määrästä vai mistä, mutta tämä alkaa olla kestämätöntä. Minulla menee aivan liian paljon aikaa karvojen poistoon. Haluaisin lomailla!

Lomatunnelmissa

Transsukupuolisuus on vakava asia. Aiheen ympärillä tapahtuva keskustelu on harvoin naurun ja ilon täyttämää, vaikka me prosessissa olevat saatamme elää elämämme parasta aikaa.

Tässä muutama linkki Mittymoon valloittavaan henkilökarikatyyriin keventämään kesäpäivää. Kuulemani mukaan sketsit perustuvat päähenkilön äidin tapaan puhua ja käyttäytyä.

http://www.youtube.com/watch?v=DeahDax24Dg

http://www.youtube.com/watch?v=HAxfh8ukosQ

http://www.youtube.com/watch?v=2JyfBFz9X54

Lopuksi ystäväni sanoja lainaten:

"It takes balls to get rid of the balls"

Levätkää ja kerätkää voimia talven tuiskuihin.

Lomalla Italiassa...

Ascolissa tapaamassa ystäviä

...saan olla oma itseni. Katseita olen kerännyt niin miehiltä kuin naisiltakin. On hämmentävää kun miehet tuijottavat rintojani. Naiset mittailevat pukeutumistani ja vaatteitani. Olimme hiukan huolissamme rannalle menostani pelkissä bikineissä. Huoli oli täysin turha. Italiaanot pukeutuvat juuri niinkuin lystäävät. Rannalla tunsin olevani täysin muiden kaltainen. Meitä kun on onneksi niin moneksi. Tämä on lomaa.

San Benedetto del Tronton rantaelämää

Lomalla Islannissa

Olen seuraavat kolme viikkoa tien päällä lomailemassa. Yritän ladata akkuja oikein urakalla, jotta jaksaisin syksyn tuomat haasteet kunnialla. Laitan tänne blogiin päivityksiä sen mukaan miten verkkoyhteydet toimivat.

Kaikille blogini lukijoille oikein aurinkosta ja lämmintä kesää täältä Islannista!

Taustalla Gullfoss-vesiputoukset,
hienoimmat mitä eläessäni olen nähnyt

Julia