Tammikuun kuulumiset

Arkeen laskeutuminen jouluvapaiden jälkeen ei ole sujunut ongelmitta. Työmotivaatio on pahasti hukassa, vaikka vapaiden aikaaan sain levättyä kunnolla. Yleisfiilis on kuitenkin edelleen oikein hyvä. Lepäilyn ohella tuli syötyä jouluherkkuja enemmän kuin oli tarpeen, joka tietysti näkyi sitten painon nousuna. Tammikuun aikana paino on kuitenkin palautunut takaisin joulua edeltäviin lukemiin, tai jopa hieman alemmaksi. Tämä taas näkyy vaatteiden istuvuudessa. Vanhat takit, puserot ja housut lököttävät, muotoja pyöristävä rasva on hävinnyt myös paikoista, joissa siitä olisi iloa. Painon putoamisen seurauksena olo on erityisesti öisin varsin viluinen. Sain joululahjaksi yöpaitoja, jotka ovat pitäneet yölliset viluntunteet loitolla.

Suuri syy painon putoamiseen on liikunnalla ja paluulla arkiruokailuun. Jokapäiväisen työmatkakävelyn lisäksi olen luonut lunta muutamassa viikossa lähes saman määrän kuin aikaisempien talvien koko lumimäärä. Lunta on tullut lähes joka päivä. Maisema on toki kaunis, mutta kyllä lumen määrä jo riittää, kiitos vaan.

Tammikuun alennusmyynneistä ostamani vaatteet ovat tuoneet piristystä pimeyteen ja harmauteen. Tein hankintoja varsin kattavasti, paitoja, tunikoita, housuja, takkeja, talvisaappaat, huiveja, hattuja, käsineitä jne. Olenkin käyttänyt uusia vaatteita aktiivisesti töissä sekä liikkuessani kaupungilla. Asukokonaisuuteni kaupungilla liikkuessa on välillä täysin naisellinen, vastaan tulleet puolitutut eivät ole tunteneet (tai huomanneet). Jos vastaan tulee työkaveri tai joku asiastani tietämätön ystävä, pukeutumiseni aiheuttaa varmasti hämminkiä ja kysymyksiä. Tukkani sai viime viikolla uuden sävyn. Tummuusasteeltaan se on edeltävän värin kaltainen, mutta hieman punertavampi. En ole väriin täysin tyytyväinen. Seuraava väri on  tummempi. Kuten olette kuvistani huomannet, olen käyttänyt hyvin tummaa kynsilakkaa. Ilmeisesti väri on "miehekäs", koska työpaikalla en ole saanut mitään kommenttia.

Kontrollikäynnin labratulokset olivat iloinen yllätys, arvot olivat hyvin kohdallaan. Äänenkäytössä olen edistynyt mielestäni kohtuullisen hyvin, joka on myös iloinen asia. Olen käyttänyt harjoiteltua ääntä liikkuessani kaupungilla ostoksilla. Vaikka paino on pudonnut, muodot ovat muuttuneet toivottuun suuntaan. Iloinen asia tämäkin! Mutta ei niin paljon hyvää, ettei jotain huonoakin. Parta ottaa päähän! Tummia karvoja on tullut taas lisää, joten niitä on runsaasti poistettavaksi seuraavalla Töölön laserepilointireissulla (7.2.). Niitä on erityisesti viiksien alueella ja leuan alla kaulassa. Kun sitä toivoo, ettei näitä haituvia enää olisi ollenkaan, vaaleiden karvojen määrä ja kasvuvauhti kiukuttaa. Ämph!

Pitäiskös tästä lähteä kaupungille ostamaan reilu annos työmotivaatiota?