tiistai 1. marraskuuta 2011

Epämääräisiä huomioita

Koska annan itselleni luvan olla juuri sitä mitä olen, olen tehnyt itsestäni mielenkiintoisia huomioita. Osa huomioimistani asioista on toki ollut läsnä aiemminkin, ehkä kuitenkin miedompana tai eri tavalla sävyttyneenä.

Suklaa maistuu hyvälle
En ole koskaan ollut suuri makean ystävä. Suklaata on viimeaikoina tehnyt mieli yhä useammin, etenkin aterian päätteeksi kahvin kanssa nautittuna.

Tekee mieli pukeutua lämpimämmin kuin aiemmin
Pari vuotta sitten en olisi voinut kuvitella, että pidän sisällä villatakkia ja kaulahuivia. Sohvalla telkkua katsellessa pitää olla tyynyjen välissä tai huovan kulman alla.

Halaaminen ja kädestä pitäminen tuntuu tärkeältä
Olen aina tykännyt olla kumppanin kainalossa, mutta nyt pienet läheisyyden osoitukset tuntuvat entistä tärkeämmiltä. Halu olla läsnä ja lähellä on voimakas. Enkä tarkoita tällä seksiä. Suhtautumiseni seksiin on muuttunut DRAMAATTISESTI.

Käsilaukusta on tullut tärkeä kapistus
Mukana kuljetettavien tavaroiden määrä on lisääntynyt, takkien taskut niiden kuljettamiseen eivät ole enää riittäneet pitkään aikaan. Niinkuin tiedätte, mukana pitää olla kaikkea tarpeellista ja tarpeetonta :). Ostin loppukesästä itselleni hyvän käsilaukun, siitä on tullut minulle hyvä kaveri. Työmatkoilla kannan mukana läppärilaukkua sekä käsilaukkua. Se on hankalaa, koska kävelen töihin (n 30 min/suunta).

Itsensä helliminen ja huolenpito on lisääntynyt
Ihon hoitaminen on jokapäiväistä puuhaa aamuin illoin. Kylppärin kaapista löytyy aiempaa enemmän voiteita, tuoksuja ja hoitotuotteita sekä -laitteita. Tuoksuista olen aina tykännyt todella paljon. En ole koskaan aiemmin hoitanut hiuksiani tai kynsiäni näin huolella. Olen kiinnittänyt tuotteiden laatuun yhä enemmän huomiota. Varpaiden kynsien hoitaminen ja rasvaaminenkin on kivaa!

Syön ja juon vähemmän sekä kevyemmin
Olen aina tykännyt syödä ja juoda hyvin, ehkä enemmän kuin on tarpeen. Viimeaikoina ovat kala-, simpukka/äyriäis- ja kasvisruoat maistuneet erityisen hyvälle. Toki lihakin maistuu edelleen, mutta possunliha ja broileri ovat jääneet vähemmälle. Kivennäisveden kulutus on vähintäänkin yhtä voimakasta kuin aiemmin, mutta viiniä menee vähemmän. Humaltumisen tarvetta ei ole enää ollenkaan. Ja sehän on hyvä juttu se.

Hymyilen enemmän
Sen huomaaminen tuntuu erityisen hyvälle. Positiivistä asennetta voisi silti olla vielä lisää.

Vaatekaapin sisältö tuskastuttaa
Tekisi mieli ostaa uusia vaatteita ja heittää vanhat keräykseen tai roskiin. Perjantaipaita on hyvä idea, pitäiskö ottaa käytäntöön? Kenkätilanne on parempi, tosin kenkiä ei ole koskaan liikaa. Valitettavasti olen aina ollut kenkä- ja laukkuihminen :). Shoppailu on itse asiassa mukavaa :D.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti