torstai 28. kesäkuuta 2012

Kesäkuun kuulumiset

Todellinen kesä on antanut odottaa itseään, on ollut viileää ja sateista. Uusien kesävaatteiden sijaan päälle on pitänyt laittaa pitkähihaista. Vaatekaappiini onkin ilmaantunut sinne aiemmin vieraita vaatekappaleita. No, loma alkoi vasta juhannusviikolla, jospa niitä hyviä kelejä olisi kuitenkin luvassa. Ainakin niitä on viimeistään Italiassa heinäkuussa.

Tampereen seurantakäynti oli iloinen yllätys, prosessi eteneekin vaudikkaammin kuin osasin toivoa. Nimen ja sosiaaliturvatunnuksen muutos tapahtuu mahdollisimman pian, heti Helsingin tutkimusyksikön lausunnon jälkeen, ellei avioerohakemus aseta muutokselle esteitä tai muutos erohakemukseen. Ja mitä parasta, korjausleikkaukset ovatkin jo ensi kesänä 2013.

En enää peittele transsukupuolisuuttani. Kerroin työpaikalla tilanteestani monelle uudelle ihmiselle. Asiasta tietoisia työpaikallani on nyt jo pitkälti toistakymmentä. Olenkin sanonut, että tilanteestani saa kertoa, vaikkei se julkinen vielä olekaan. Kollegani antoi blogini osoitteen tyttärelleen, joka on entinen opiskelijamme. Luulen, ettei opiskelijoille tarvitse pitää erillistä infoa tilanteestani. Vuoto aiheutti sen, että jouduin vaihtamaan blogini osoitteen ja infoamaan muutoksesta kavereita, sukulaisia ja transyhteisön ihmisiä. Tieto tuskin saavutti kaikkia blogini lukijoita. Vaikka annankin ihmisille vapauden kertoa tilanteestani haluamilleen ihmisille, toivon etteivät blogini lukijat jakaisi osoitetta harkitsemattomasti.

Asioita tapahtuu nyt sellaisella rytinällä, etten tahdo itsekään pysyä perässä. Avioeroon liityvien asioiden hoitaminen alkaa lomamatkan jälkeen. Toivottavasti pystymme vaimoni kanssa hoitamaan asiat niin, ettei ystävyytemme horju. Muutosvauhdissa ovat myös kaverit ja sukulaiset kovilla. Heille on vain yksikertaisesti annettava aikaa sulatella kaikkea tapahtuvaa ja tapahtunutta. Toivottavasti tapaan lomani aikana mahdollisimman monia ystäviäni.

Suhteeni amerikkalaiseen ystävääni on syventynyt. Hänestä on tullut minulle hyvin tärkeä ihminen. Odotammekin innolla yhteistä Italian matkaamme. Ja onhan meillä jo mukavia suunnitelmia tulevaisuudenkin varalle.

Elän nyt suurelta osin sitä elämää, josta haaveilin montakymmentä vuotta.

2 kommenttia:

  1. Hyvä, Julia!
    Unelmat on tehty toteutettaviksi ja sinä teet juuri niin! Hienoa, olen iloinen puolestasi!

    -taru-

    VastaaPoista
  2. Kiitos Taru. Voi kun se tie unelmiin ei olisi aina niin röykkyinen.

    VastaaPoista